Nyt juuri kotiuduin. Olin kyllä suunnitellut päivän aivan erillaiseksi. Vietinkin päivän sairaalan päivystyksessä. Isäni oli soittanut itselleen pii-paa-auton ja me siskot tietty lennettiin kiiruusti sinne, Kun saimme soiton.
Ei nyt voi isää menettää...eihän:(.oli mielessä matkalla. Äitihän haudattiin Lauantaina. Epätodellinen olotila.
Elämä ei voi olla näin julmaa. Jotain hyvääkin pitää tapahtua.........ihan kohta:)
Siellä sitten menikin tutkimuksissa kokopäivä. Isä makasi huoneessa 4 ja me istuimme taas samaisessa päivystyksessä, kun viime keskiviikkonakin. Isähän oli siellä juuri ennen äidin hautajaisia.
No Tutkimukset kestivät kauan. Mietimme kyllä, että isän olisi parempi jäädä vaikka sisälle muutamaksi päiväksi. Kotiutettiin sitten........
Taas iskä autoon ja apteekin kautta kotia. Peloittaa jättää isää yksin kotia, mutta omasta halustaan hän sinne jäi, vaikka tarjouduin yö-kylään. En osaa olla kotonani muutakuin huolissani.
Hyvästi taas unet ensi-yöltä. Koskahan olenkaan nukkunut.........samperin yskäkin on vaivannut jo kuukauden. taitaa sekin olla henkisellä puolella. Nukuin viime yönä istuen. Maate on ihan turha mennä koska yskittää niin kovin. Siis lekuriin huomenna, jos elämä ei taas muuta järjestä.
Kohta alkaa olla puhti ihan loppu.
Kiitos vielä Tsemppauksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti