Eilen tein päätöksen nukkua pitkään. Joskus on kyllä parempi ettei suunnittele edes pitkään nukkumista. Äitini ja isäni olivatkin päättäneet tulla aamukahville aidin labra-keikan jälkeen. Kieltäydy nyt 77v ja 83 vuotiailta. No katsoin ikkunasta , kun he saapuivat isä auttoi äidin autosta ja todella hissukseen he tulivat toinen toistaan tukien isäni 83v on äitini omaishoitaja äidillä on ollut lihas sairaus jo 33 vuotiaasta. Hänellä on sähkö sekä tavallinenkin pyörätuoli, mutta sitkenä haluaapi itse köpötellä joskus. Isälle on jo pyörätuolin laittokin autoon hankalaa. No äiti halusi suoraan vuoteeseeni lepäämään labra reissu oli ollut rankka. Olivat odotelleet terveyskeskuksessa huone numero 9 edessä ja sitten hoitaja tulikin korjaamaan sanomansa elikä huone olikin 19.
Ja tietty toisessa päässä koko terkkaria. Itse pääsisin matkan hetkessä, mutta isän on vedettävä äitee ylös tuolista ja sipsutettava rauhassa äidin askelten mukaan.
No....olin keittänyt aamupuuron , kahvia ja tehnyt voikkuleipää. Ensin äidille makuuhuoneeseeni sitten iskälle nojatuoliin minne hän asettui kera uuden päivälehden.
Ja ,kun he olivat syöneet niin ei mennyt , kuin hetki kun he nukahtivatZZZZZZZzzzzzzz.
Oli varmaankin turvallista ja masut täynnä. Mietin, kuinka vanhoja he ovatkaan ja kuinka paljon he ovat elämässään tehneet kuinka on luovutettava ja päästettävä irti haaveistaan. Äiti on aina maalannut ja tehnyt isän kanssa lasitöitä. Isä on leikannut ja hionut ja äiti tinannut ja suunnitellut. Isä on kehystänyt tauluja rakentanut kolme kesämökkiä oman työsä ohella.
Äidillä oli liike jonne hän kutoi puseroita myssyjä ynm kivaa. Tänäänkin äitini sanoi minulle, että kun tulen niin sitten yhdessä maalataan kukka tauluja. Tiedän, ettei hän jaksa. Lihas sairaus on tehnyt hänen käsistään voimattomat ja kivuliaat pensseli ei enään pysy kauaa kädessä. Hänellä on kiire tehdä kaikki keskeneräiset työt valmiiksi, mutta hän ei vain jaksa. Sisukas nainen kävi kyllä maalaamassa 24 kuppiparia valmiiksi posliin imaalauksessa keväällä.
Olen meistä viidestä vanhin. Maaliskuussa itsekkin leikkauksessa (meningioma aivoissa munakokoinen) se oli heillekin varmaan raskasta aikaa olinhan tai siis olen heitä auttanut niin paljon ,kun itse olen pystynyt . Onni on se, että olen työttömänä onni siksi, että voin auttaa vanhempiani silloin, kun he tarvitsevat.
Jäejestetty juttu...sanoisin.
Arkista aherrusta, maalausta,lasinsulatusta,askartelua harrastava aikuinen nainen. Tanssia rakastava, oravanpyörästä vierähtänyt omillaan toimeentuleva sitkeä ja sisukas blone:) Elämänkokemusta on vaikka muillekkin jakaa.
tiistai 30. lokakuuta 2007
sunnuntai 28. lokakuuta 2007
Nukuttaa
lauantai 27. lokakuuta 2007
Naapurin kisuliini
Ihanuus pitkä karvainen kisuliini. Tuntui jätti mukavalta, kun naapurini käväisi kysymässä toisiko kaupasta minullekin samalla jotain. Asun kerros talossa ja melkeinpä isolla asutus-alueella, että ei tuommoinen ihan tavallista ole. Onneton olo silloin , kun kipiänä ja yksin;(
Onneksi kännykkä keksitty ja pitkullansa maatenkin voipi pirautella miesihanuudelleni ja ystäville.
Turha on itekseen mielessään ootella , että joku, kuka, ken ottaa yhteyttä.
Näissä mietteissä ja edelleen nuhanenäisenä. Muuten onnistuin aivastelemaan kokonaista kahdeksan kertaa peräkkäin .....voisin mennä kisaamaan. Aivastuksenmaailmanmestai.....he oikeinkirjoitusnäpykkä ei taatusti tykkää meikäläisestä:))
perjantai 26. lokakuuta 2007
Lepopäivä
Ihanaa Perjantai vaikka tuo flenssu vaivaakin vielä. Paketoitu huutiksen huudot maanantaiksi valmiiksi. Nuha nenä ahkeroi edes vähän. Askartelua ja vaeltelua netissä tänään.
En ehkä ole enään eilisen noidan näköinen. Punaisessa uni-asussa ehkäpä enemmän tonttumainen olotila.
Ystäväni kävi aamulla kahvilla ja pudotti lemppariaamukahvikuppini......äs.
Lasi töiden tekijänä lohduttelin häntä.....lasin sirpaleet tuovat onnea ja samalla haikailin kuppini perään.
ai ai mua.
En ehkä ole enään eilisen noidan näköinen. Punaisessa uni-asussa ehkäpä enemmän tonttumainen olotila.
Ystäväni kävi aamulla kahvilla ja pudotti lemppariaamukahvikuppini......äs.
Lasi töiden tekijänä lohduttelin häntä.....lasin sirpaleet tuovat onnea ja samalla haikailin kuppini perään.
ai ai mua.
torstai 25. lokakuuta 2007
Flenssu iski!
No tämä se tästä aamusta puuttuikin oli flunssainen olo heti aamusta. Eilen ahersinkin työ-huoneessa koko päivän. Ihanaa, kun riittää tuota materiaalia...olen kangastilkuissa saakka niiden loppumisen jälkeen pääsenkin lasinpalasten kimppuun:) Sydämiä, kasseja ja enkeleitä syntyi eilen.
Tonttutorsotkin odottavat päitä, mutta nyt on parannettava tämä flunssa.
Huomenna uusipäivä ja uudet kujeet.
Tonttutorsotkin odottavat päitä, mutta nyt on parannettava tämä flunssa.
Huomenna uusipäivä ja uudet kujeet.
maanantai 22. lokakuuta 2007
Kello lähenee puolta-yötä
Pirskatti, kun tämä onkin blonelle kinkkistä, mutta olen saanut tänne yhden lasi työn ja tekstiäkin.
Voin mennä tai taidan mennä peiton alle nukkumaan ja jatkaa huomenissa.
Voin mennä tai taidan mennä peiton alle nukkumaan ja jatkaa huomenissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)