Tiistai

Kalastaja ystäväni toi minulle 5kg silakoita eilen illalla. Perattu, paistettu tehty tomaattisilakkaa ja kokeiluna silakan valkosipulin ja turkkilaisen jugurtin sekoitus uunivuokaan ja maustehet joukkoon. Yllättävän hyvää tuli.
Keittiö tuoksuu paistetulle silakalle::( No ei haittaa.
Tyttäreni 2-hoitopäivä tänään ja olen niin mukana, että hommista ei sinä hoidon aikana tule mitään. Ei haittaa.
Ajatukset ovat rakkaan, ihanan lapseni luona. Rankkaa.

Maanantai

Nyt on sitten sairasteltu jo viisiviikkoa:((
Tyttären hoidot alkoivat tänään. Joten täällä hengessä mukana.
Elämä on......................

Torstai 22.10.2009

Torstai 22.10.2009

Lääkkeistä oli apua.Nukuin kohtalaisen hyvin. Tänään olen yrittänyt ottaa rennosti ja vain levätä.  On onneksi onnistunutkin tosi hyvin..
Kännykkä on ollut tänään ihan hiljaa. Kaikki hyvin siis lapsilla.Äidin kuvan vieressä oleva kaktus on alkanut kukkia. Eipä ole koskaan kukkinut minulla. Äidiltä olen sen saanut. Ihmeellistä:))

Keskiviikko 21.10.2009

Viimeyö oli tuskainen tämän yskän kanssa. Oikeasti alkaa kiukuttaa kaikki asiat ja mitä enemmän kiukutti sitä enemmän yskin. Laitoin kännykän herättämään klo 7,30, että voisin soittaa itselleni ajan päivystykseen.. Tosin kun silmäni suljin oli klo 3,30.
Taivas , kun
saisin nukkua kokonaisen yön:)
MIKÄ TUURI....sain ajan jo aamupäiväksi. Pakkasin kassiin äidin papereita pakko nimittäin käydä pankeissa, pakkasin myös huutiksen paketit,,,pakko viedä postiin. Kipitys äkkiä tohtorille jaahas verikokeita, sydänfilmiä ja lähete keuhkokuviin. Ihan hyvä, mutta kassi painoi ja tuntui siltä, että ihan oikeesti en jaksa mennä eteenpäin.. Metromatka keuhkojen filmaukseen. En muista koska olisin laahustanut jalkojani niin........
Millähän voimalla sinnekkin pääsin. Takaisin tullessa postiin , apteekkiin  ja sinne pankkiin.
KOKO päivä siinä meni................ihan raato:)
Miten äiti tulee mieleen joka sairaalassa. Kuvauksissakin muistin kuinka äidin kanssa katsoimme kahvion aulassa olevan taidenäyttelyn viimeksi. Olisiko äitikin ollut keuhkokuvissa. Hörpin kahvia kyyneleet silmissä..
Aikaisemmin ei käsilaukussa ole ollut nenäliinoja, nyt muistan jo lähtiessä ottaa paketin mukaan.......

Tiistai

Kiitos kaikille:))
Nyt juuri kotiuduin. Olin kyllä suunnitellut päivän aivan erillaiseksi. Vietinkin päivän sairaalan päivystyksessä. Isäni oli soittanut itselleen pii-paa-auton ja me siskot tietty lennettiin kiiruusti sinne, Kun saimme soiton.
Ei nyt voi isää menettää...eihän:(.oli mielessä matkalla. Äitihän haudattiin Lauantaina. Epätodellinen olotila.
Elämä ei voi olla näin julmaa. Jotain hyvääkin pitää tapahtua.........ihan kohta:)

Siellä sitten menikin tutkimuksissa kokopäivä. Isä makasi huoneessa 4 ja me istuimme taas samaisessa päivystyksessä, kun viime keskiviikkonakin. Isähän oli siellä juuri ennen äidin hautajaisia.
No Tutkimukset kestivät kauan. Mietimme kyllä, että isän olisi parempi jäädä vaikka sisälle muutamaksi päiväksi. Kotiutettiin sitten........

Taas iskä autoon ja apteekin kautta kotia. Peloittaa jättää isää yksin kotia, mutta omasta halustaan hän sinne jäi, vaikka tarjouduin yö-kylään. En osaa olla kotonani muutakuin huolissani.
Hyvästi taas unet ensi-yöltä. Koskahan olenkaan nukkunut.........samperin yskäkin on vaivannut jo kuukauden. taitaa sekin olla henkisellä puolella. Nukuin viime yönä istuen. Maate on ihan turha mennä koska yskittää niin kovin. Siis lekuriin huomenna, jos elämä ei taas muuta järjestä.

Kohta alkaa olla puhti ihan loppu.
Kiitos vielä Tsemppauksista.

Maanantai

Kiitoksia halauksista ja voimahaleista kaikille.
Äidin hautajaiset olivat lauantaina 17.10.2009
Siunaustilaisuuden hoitaminen ja äidin kuoleman ymmärtäminen oli raskasta aikaa. Neuvottelut hautaustoimiston ja pitopalvelun kanssa. Kaikenlaista järjestelemistä on ollut. Surua kaipausta ja itkua on riittänyt paljon. Vihaakin.
Tyttären samanaikainen sairastuminen leikkaus ja äidin kuolema kaikki samaan aikaan. Sairaalat ovat tulleet tutuiksi. Kuolema läheiseksi. Muu elämä jotenkin kaukaiseksi, utuiseksi.
Isän tukeminen ja omissa tutkimuksissa käynnit.
Isän kanssa istuin päivystyksessä 14.9.2009 kokopäivän. Hänellä todettiin paljonkin vaivoja joten siintä sitten eteenpäin. Ikä 83v. Nyt en kestäisi hänen menettämistään tai siis en yhtään.
Lauantain hautajaispäivä oli rankka. Sunnuntaina kävin kävelemässä Hietaniemen hautausmaalla.
Kävin ottamassa kuvat äidin muistokukista jotka vietiin rajantaaksejäänneiden Karjalaisten muistomerkille.
Tänään olen ollut väsynyt itkuinen. Miten uskoinkaan, että hautajaisten jälkeen jotenkin helpottaisi.
Minulla on niin ikävä....................

Maanantai

Olen todella väsynyt ja flunssainen. En saa aikaan mitään. Katselen äitini kuvaa pöydällä ja Itku on niin herkässä.
Päivällä tuli mieleen ettei äiti ole vielä soittanut. Pitäisiköhän pirauttaa..................
Kolmenviikon aikana on tullut niin monta surullista juttua, että en millään tahdo tästä nyt päästä tasapainoon. Tokko tarvitseekaan. Ehkäpä nyt itken ja suren. Muistelen ja toivon. hautaustoimistossakin on käyty valitsemassa arkku ynm........
Kirkko on varattu ja seurakuntasalikin. Ihmettelen ettei pappi ole soittanut isälle vieläkään. Pitopalvelukin jo valittu, tarjoamiset ynm
Kaupassakin yritin käydä yhtenäpäivänä, mutta kesken ostosten tuli itku..joten kärryt jäivät siihen ja palasin kotiin.
Tiedän , että kyllä tämä helpottuu. Äidillä on nyt hyvä olla.
Voimia tarvitsisin lisää järjestää nämä käytännön asiat.

Surua

JÄÄ HYVÄSTI IHANA ÄITINI

Ihana rakas äitini on poissa. Kuoli 16.09.2009 Keskiviikkona

Ei ole enää äitiä, jolle kertoa, soittaa. Tuntuu todella tyhjältä- Äiti ei enään soita ja kysele kuulumisiani. Kysy mitä olen tehnyt, toivota hyvää päivää....... En voikaan soittaa hänelle kotiin, että oletkos kuullut, tätä.
Hän on nyt poissa.
Äiti halusi, että minulla ja hänen läheisillään kaikki olisi hyvin. Hän oli sairaanakin tietoinen lastensa ja lastenlastensa kuulumisista. Tarkasti kyseli minultakin vielä maanantaina lasteni vointeja ja lähetti terveisiä.
Käyt enkeli vierelläs' taivaanrantaa,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et kipua tunne taivaantiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Muistoissa elät keskellämme,
säilyt aina sydämissämme.